aurinkokeräin

 

y-energia.com     aurinkolämpö    aurinkosähkö   energiakauppa

aurinkokeräin
teho ja tuotto
seuranta
varaaja
pumppuyksikkö
ohjausyksikkö
putkilinja
pakkasneste
kytkennät
suunnittelu
Getsolar 10
referenssi
kurssi
FAQ
Euro L20 AR
Euro L42 HTF
Y-energia 100-03
Tx 2009
ilmakeräin
uima-allaskeräin

 


 

euroleikkauskeräimen sovellus
sijoittaminen ja asennus
nyrkkisääntöjä
pikamitoitus
kiinnittää huomiota
Solar Keymark

Mikä on aurinkokeräin?
Aurinkokeräin on laatikon, levyn tai putken muotoinen laite, joka kerää aurinkosäteilyä ja muuttaa sen lämmöksi.
Tasokeräin on katettu vähärautaisella, karkaistulla lasilla, joka suojaa absorbaattoria tuulelta ja sateelta.

Se on tummapinnoitteinen kuparipelti, jonka alla sijaitsevat hitsaamalla yhdistetyt vesi-glykoliseosta kuljettavat putket. Pinnoitteen erikoisuus on sen selektiivisyys: auringonsäteet siepataan (absorptio α:0,95) ja muutetaan lämmöksi. Energiasta vain murto-osa palautuu ympäristöön (emissio ε:0,05). Tästä on huomattavaa etua etenkin auringon säteillessä heikosti, esimerkiksi keväisin ja syksyisin sekä matalissa ulkolämpötiloissa. Kehikon pohjan ja sivujen paksut eristeet suojaavat absorbaattoria lämpökadolta

ylös
Mihin eri keräimet soveltuvat parhaiten?
Erilaiset keräimet soveltuvat eri käyttötarkoituksiin. Jos sovellus vaatii korkeita lämpötiloja, kuten jäähdytyslämmön tapauksessa, tehokkaat tyhjiökeräimet saattavat olla tarpeen. (Tarkista joka tapauksessa keräimen hyötysuhde ja tehokäyrät.)
Jos keräimillä sen sijaan halutaan lämmittää käyttövesi tai tukea lattialämmitystä, selektiiviset tasokeräimet ovat usein paras vaihtoehto.
Jos tavoitteena on lämmittää uima-allasta kesäisin, kannattaa valita edullinen uima-allaskeräin.
Ja jos tahdotaan lämmittää ilmaa ja siten esimeriksi kuivata kesämökin rakenteita, on järkevintä hankkia ilmakeräimiä.

ylös
Keräimen sijoittaminen ja asennus
Keräimet asennetaan katolle, seinälle tai pihalle paikkaan, johon aurinko paistaa varjostamatta mahdollisimman pitkään (etelän suuntaisella asennuksella aurinkolämpöjärjestelmän työpäivä alkaa kesällä siinä aamuyhdeksältä ja loppuu illansuussa viiden aikoihin). Paras asennussuunta on etelään, mutta kaakon (-45°) ja lounaan (45°) välinen asennuskin on vielä hyvä. Itä- ja länsisuuntaa kannattaa välttää, koska niitä voidaan hyödyntää ainoastaan kesäisin.

Etäisyyden varaajaan tulisi olla mahdollisimman lyhyt, etteivät putkiston lämpöhäviöt ja kustannukset käy liian mittaviksi. 10 metrin etäisyys on vielä oikein hyvä, 20 metriä on pienelle järjestelmälle jo vähän pitkä.

Keräimen kaltevuuden pitäisi olla 30°–60°. Loiva asennuskulma (30°+) tuottaa eniten energiaa keskikesällä. Loivan asennuskulman tapauksessa ei ole niin kohtalokasta, vaikka suunta olisikin enemmän kaakkoon tai lounaaseen kuin etelään. Jyrkemmät asennuskulmat (60°–45°) on optimoitu kevät- ja syysauringon talteen ottamiseen.  Niiden tapauksessa etelän suunta on huomattavasti tärkeämpi, koska keväisin ja syksyisin aurinko paistaa tehokkaasti lähinnä keskipäivällä, kello kymmenen ja neljäntoista välillä.
ylös
Nyrkkisääntöjä
1. Pienet ylimitoitetut järjestelmät, kuten 4–5 m² keräinpinta-alan ja 300 litran varaajan järjestelmä (pelkkä lämmin käyttövesi) kahdelle hengelle, asennetaan mieluummin 60° kulmaan ja etelään.
2. Alimitoitetut käyttövesijärjestelmät, kuten 5–6 m² keräinpinta-alan ja 500 litran käyttövesivaraajan järjestelmä neljälle tai viidelle hengelle, voi hyvin asentaa 30° kulmaan kaakkoon tai lounaaseen.
Jos järjestelmää käytetään myös osittain talon lämmitykseen, kannattaa erottaa kaksi erillistä tavoitetta:
3. Pelkästään kosteiden tilojen lämmitys kesäisin, jolloin loiva kulma ja kaakon ja lounaan välinen asennussuunta on ok.
4. Jos sen sijaan keväällä ja syksyllä halutaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti aurinkoenergiaa, jyrkempi asennuskulma etelän suuntaan on järkevin.
Lämmitysjärjestelmissä 3 ja 4 käytetään yleensä isompia akkuvaraajia.
Tarkempi mitoitus ja varaajan valitseminen riippuvat talon lämmöntarpeesta ja päälämmitysjärjestelmästä.

Tällaisia järjestelmiä suunniteltaessa kannattaa ehdottomasti pyytää asiantuntijan neuvoa!
ylös
Pikamitoitus
Käyttövettä lämmitettäessä tarvitaan keräinpintaa henkilöä kohti noin 1,2–1,5 m² (päiväkulutus 1,3–2,7 kWh/henkilö). Käyttövesivaraajan tilavuussuositus on noin 75–100 litraa/henkilö.

Jos talossa on vesikiertoinen lattialämmitys erityisesti kosteissa tiloissa, keräimen pinta-alaa voi laajentaa huomattavasti (noin 0,5 m² keräinpinta-alaa/m² kosteiden tilojen lattialämmitystä). Kosteiden tilojen lattialämmitys kuluttaa vuorokaudessa noin 0,5–1,7 kWh. Sen yhteydessä käytetään yleensä akkuvaraajia, joiden tilavuus alkaa 750 litrasta. Pienemmästä akkuvaraajasta ei useinkaan ole juuri iloa, sillä sen kapasiteetti on yksinkertaisesti liian pieni.  Varaajan tilavuutta arvioitaessa lasketaan noin 100–200 l asukasta kohti, mutta talokohtainen lämmitystarve edellyttää monesti tätäkin suurempia tilavuuksia.

ylös
Mihin kannattaa kiinnittää huomiota aurinkokeräintä tai koko järjestelmää hankittaessa?
Suomeen on tullut viime vuosina monia uusia aurinkokeräimiä ja aurinkolämpöjärjestelmiä myyviä toimijoita. Valitettavasti kaikki myynnissä olevat keräimet eivät kuitenkaan sovellu täkäläisiin olosuhteisiin. Kaupan on monia hinnaltaan edullisia, mutta heikosti eristettyjä tasokeräimiä, jotka on suunniteltu eteläeurooppalaiseen ilmastoon.
Keräimen toimivuuden meikäläisissä sääolosuhteissa voi tarkistaa nopeimmin keräimen paksuudesta.
Keräimen paksuus on tosiaan vain yksi kriteeri.
Alle 90 mm paksut rakenteet viittaavat 40 mm tai sitäkin ohuempaan eristeeseen. Sellainen ei riitä Suomessa käyttövesijärjestelmän keräimen eristeeksi keväisin eikä syksyisin.
Toinen ongelma liittyy keräimen katteeseen.
Keräintä peittävä 3,2 mm paksu karkaistu lasi voi rikkoutua runsaslumisen talven aikana, jos keräin on pinta-alaltaan 2 m² tai suurempi. Onkin järkevämpää valita keräin, jota suojaa 4 mm paksu, karkaistu
vähärautainen lasi.

Tyhjiöputkikeräimissä on usein vain 1,6 mm paksu lasi, joka ei sinänsä ole ongelma, koska sylinterimäinen muoto on erittäin kestävä. Putkien kiinnitys on kuitenkin joissakin malleissa niin jäykkä, että kovalla pakkasella jäätyvä loska voi rikkoa putket puutteellisen liikkumisvaran vuoksi.

Keräinten mainoksiin kannattaa suhtautua kriittisesti. Usein näkee luvattavan aivan hurjia tuottoja, jotka eivät voi mitenkään pitää paikkaansa Suomen olosuhteissa. Voit tutkia asiaa tarkemmin täältä.

ylös
Solar Keymark
Kannattaa aina selvittää, vastaako alustavasti kiinnostavalta kuulostava keräin minimilaatuvaatimuksia. On varsin helppo tarkistaa, onko keräimelle myönnetty Solar keymark -sertifikaattia.
keymarkTämä sertifikaatti takaa, että keräin on testattu EN 12975 -normin mukaisesti ja on läpäissyt testin. Sertifikaatin yhteydessä mainitaan keräimen tekniset tiedot, joita voi käyttää eri keräinten tehoa vertailtaessa. Jos joku kauppias mainitsee tuotteidensa olevan Solar keymark -testattuja, häneltä kannattaa pyytää keräimen viralliset tekniset tiedot.
Täältä <keräinvalmistajalista> voit myös itse etsiä tiedot testatuista keräimistä. (hakusana: solar keymark) www.dincerto.de


Lyhyesti:
Hyvällä keräimellä on korkea hyötysuhde ja  sen hyötysuhdekäyrä laskee vain loivasti.
Hyvä keräin on vankkarakenteinen, hyvin eristetty ja kestävä.
Hyvällä keräimellä on pitkä tehdastakuu.
Teollisuuskeräimet on yleensä testattu ja niillä on Solar Keymark -sertifikaatti.

Ympäristöenergia tarjoaa käyttöveden lämmitykseen kahta tasokeräintä: eurooppalainen huippukeräin Wagner Euro C20 AR on varustettu heijastuksenestopinnoitetulla keräinlasilla ja itserakennuskeräin Tx 2009 on suunniteltu varta vasten Suomen ilmastoon. Lisäksi olemme kehittäneet edullisen ilmakeräimen ja edustamme EPDM-uima-allaskeräimiä.

 

Jodat YMPÄRISTÖENERGIA Oy - Uittosalmentie 210 - 35990 Kolho
gsm 040-77 321 39  - timo.jodat[a]y-energia.com